Tohtoriksi YAMK koulutuksen jälkeen

 

Olen sh YAMK (klias) ja Turun yliopiston kliinisellä laitoksella tohtoriopiskelijana, teen väitöskirjatutkimusta akuuttigeriatrian aiheesta. Melko yleinen käsitys tuntuu olevan, että YAMK tutkinnolla ei ole mahdollista hakeutua tohtorikoulutukseen tai että se olisi jotenkin haastavampaa kuin maisteriopintojen jälkeen. Helppoa tohtorikoulutukseen pääseminen ei ole, mutta se ei ole sidoksissa pohjakoulutukseen.

Maisteriopinnot sekä YAMK opinnot ovat tasavertaiset tutkinnot, kumpikin tutkinto soveltuu pohjakoulutukseksi. Tohtorikoulutuksen hakukelpoisuuden kriteerit koskevat kaikkia suomalaisia yliopistoja ja ne on määritelty Suomen laissa (Yliopistolaki, 37 §). Jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut 

• Soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon
• Soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
• Soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianosaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin 

Pelkkä pohjakoulutus, oli se sitten YAMK tai maisteri, ei vielä anna valmiuksia eikä takeita tohtorikoulutukseen pääsemiselle. Jatko-opinnot vaativat paljon etukäteisvalmisteluja, koulutushakemuksessa pitää esittää uskottava ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma sisältäen tutkimussuunnitelman, ohjausjärjestelyt (tutkimuksen ohjaaja on oltava tiedossa hakuvaiheessa), opintosuunnitelman (jossa kurssiehdotukset) sekä rahoituksen. Valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen hakuajan alkamista. 

Tohtorikoulutus sisältää 240 op, johon kuuluu väitöskirja sekä sen julkinen puolustaminen (200 op) sekä jatko-opintoja (40 op). Opintopisteiden määrä ja jakautuminen voi vaihdella yliopistosta ja tohtoriohjelmasta riippuen. Väitöskirjaan sisältyy 3–4 vertaisarvioitua, tieteellisessä lehdessä julkaistua artikkelia sekä artikkeleista koostettu yhteenveto, jota puolustetaan julkisessa väitöstilaisuudessa. Jatko-opinnot voivat koostua mm. menetelmäopinnoista, kieliopinnoista sekä tieteenalakohtaisesta koulutuksesta. Koulutushakemukseen tehdään suunnitelma suoritettavista opinnoista.

Keskeisintä on väitöskirjan aiheen valinta, jonka pitää olla sellainen, että sen parissa on motivoitunut viettämään muutaman vuoden. Aihevalinta määrittää myös missä tiedekunnassa ja tohtoriohjelmassa työn voi tehdä ja mistä kannattaa tavoitella ohjaajia työlleen sekä mistä voisi löytää rahoituksen. Jos aihe ei ole vielä selvillä, kannattaa tutustua oman alan tutkimustietoon ja etsiä sieltä aluetta, josta ei tutkimuksia vielä juurikaan löydy.

Omaa tutkimusaihettani, akuuttigeriatriaa on tutkittu maailmalla -90 luvulta lähtien, mutta meillä Suomessa ei juurikaan ole tästä aiheesta tutkimustyötä tehty. Itse innostuin aiheesta, kun olin YAMK opintojen aikana mukana Suomen ensimmäisen akuuttigeriatrisen poliklinikan perustamistyöryhmässä Turun kaupungilla. Tein aiheesta YAMK opinnäytetyöni ja koska suomalaista tutkimustietoa aiheesta ei löytynyt, aloin tutkimaan aihetta itse. Ja toki aivan uudenlainen palvelumuoto akuutisti sairastuneille iäkkäille vaatii oman tutkimuksen toiminnan vaikuttavuudesta.

Voinko suositella tohtorikoulutusta YAMK opintojen jälkeen? Itse teen tutkimustyötäni nyt kuudetta vuotta ja alan olemaan loppusuoralla. Vaadittavat opintopisteet on suoritettu, artikkeleista kaksi on julkaistu, kolmas on arvioitavana ja neljäs työn alla. Samaan aikaan kirjoitan väitöskirjaa, tavoitteena on saada työ valmiiksi nyt keväällä.  

Näihin kuuteen vuoteen mahtuu paljon epätoivon hetkiä, turhautumista ja tunnetta siitä, että tutkimustyö on liian vaikeaa minulle. Mutta toisaalta olen päässyt syventymään minua kiinnostavaan aiheeseen ja olen saavuttanut jonkinlaisen aseman akuuttigeriatrian asiantuntijana. Olen tämän prosessin aikana kasvanut valtavasti niin ammatillisesti kuin ihmisenäkin. Kaikista haasteista huolimatta voin lämpimästi suositella tohtorikoulutusta niille, joilla siihen halu ja palo on.

Tohtoriopintojen suorittaminen vaatii sisukkuutta, kykyä sietää epävarmuutta (myös taloudellista), organisointikykyä ja pitkää pinnaa. Suosittelen siis lämpimästi aihetta, joka todella kiinnostaa. 

Konkreettisia ohjeita on mahdoton antaa, mutta tässä muutama vinkki:

• Mieti aihe valmiiksi (työn otsikkoa ei tarvitse vielä tietää)
• Selvitä, mitä tohtoriohjelmia eri yliopistoissa on ja ota rohkeasti yhteyttä eri tiedekuntiin ja laitoksiin. YAMK opiskelijoita on ollut mm. kansanterveystieteissä tohtorikoulutettavina. Tarvittaessa voit kysyä eri yliopistoista. Jos yhdestä ei tärppää, seuraava voi olla kiinnostunut sinun aiheestasi.
• Kun olet saanut tiedekunnan professorin (tai dosentin) kiinnostumaan aiheestasi ja olet saanut neuvoteltua itsellesi ohjaajat (2–3 kpl), selvitä yliopiston hakuprosessi. Yliopiston sivuilta löytyy tarkat ohjeet siitä, mitä hakemukseen pitää sisällyttää.

Meillä YAMK taustaisilla asiantuntijoilla on runsaasti käytännön kokemusta omalta alaltamme, joka tuo syvyyttä tutkimusaiheen perustelemiseen ja tulosten pohtimiseen. Myös tutkimusmetodit tulevat tutuiksi YAMK opintojen aikana, jolloin tutkimustyön aloittaminen helpottuu. Valmiudet hakeutua YAMK koulutuksella jatko-opintoihin on samat kuin maisterilla ja jos kaikesta tohtoriopintojen valmisteluun vaadittavasta työstä suoriutuu, on tohtorikoulutuspaikka ansaittu.

 

Jonna Laine, sh YAMK (klias), tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, kliininen laitos (pääaine geriatria)

 

 

Lähteet: Suomen yliopistolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558

Turun yliopisto, lääketieteellinen tdk, TKT tohtoriohjelma https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/jatkotutkintoopiskelu/tieteellinen-jatkokoulutus/tohtoriohjelmat/tkt/Sivut/home.aspx

Kuvat: Pixabay, oma kotialbumi